Vuokrasin kirjan

Tavoittamistani kirjojen vuokraajista suurin osa sopii vuokrauksesta suullisesti. Sopiihan se, sopimus se on suullinenkin sopimus. Bookabookassa on kuitenkin tuumattu toisin. Bookabooka suosittelee:

Kun vuokraat kirjan, tee kirjallinen sopimus.

Myös kirjan lainaaminen kirjastossa perustuu sopimukseen. Sopimus on tehty kirjaston ja lainaajan välillä silloin, kun kirjastokortti on myönnetty. Koska Bookabookassa ei käytetä kirjastokorttia eikä Bookabooka ole vuokrauksen osapuoli, on kirjan omistajan ja vuokralaisen tehtävä vuokrasopimus keskenään. Bookabooka tarjoaa valmiin vuokrasopimuslomakkeen.

Kirjanvuorkasopimukseen kannattaa kirjata ainakin seuraavat asiat:

• Vuokrattavan kirjan nimi ja tekijä, painos tai painovuosi ja kirjan kunto
• Vuokranantajan ja vuokralaisen nimet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet
• Vuokran ja pantin määrä sekä viivästysmaksu
• Kirjan palautusaika ja -paikka

On myös paikallaan tarkastaa molempien osapuolten henkilöllisyys.

Bookabookan sopimuslomaketta kannattaa käyttää myös silloin, kun lainaa kirjojaan kavereille eikä peri lainkaan vuokraa. Itselläni ainakin olisi paljon enemmän kirjoja, jos olisin aina antaessani kirjan lainaksi sujauttanut hyllyyn kirjan tilalle täytetyn lomakkeen. No, ehkä kirjatilanteeni olisi sama, mutta ainakin tietäisin, kenelle kirjani jäivät.

Vuokrasopimuksesta on tullut käyttäjäpalautetta:

Näin oululaisena lainaajana ehdottaisin sellaista parannusta palveluun, että vuokrasopimuksessa otettaisiin huomioon myös se, että kirjan luovutus ja palautus voidaan hoitaa myös postin kautta ja siksi vuokrasopimuksessa kai olisi hyvä olla kohta, jossa sovitaan siitä, kuka kustantaa (meno- ja paluu-)postituskulut. (vai oliko tämä jo otettu huomioon?)

Luin mallisopimuksen juuri läpi. Se on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi eikä siinä ole omaa kohtaansa postituskuluille, vielä.

Tilanne johtuu paljolti siitä, että kuvittelen Bookabookan toiminnan hyvin paikalliseksi. Saman oppilaitoksen vanhempien vuosikurssien opiskelijat vuokraavat omia kirjojaan nuorempien vuosikurssien opiskelijoille. Siinä ei Itellalle ole sijaa eikä osuutta.

Mutta kävi minulle itsellenikin jo niin, että tarjoamalleni kirjalle löytyi ottaja toiselta paikkakunnalta. Kirjan tarvitsija kysyi, voisinko lähettää kirjan (sattumoisin juuri Ouluun) postitse, jos hän korvaa postimaksun ja hieman vaivanpalkkaa. Toki, ja niin kirja sai yhden lukijan lisää.

Ensimmäinen kirjavuokraus oli menestys.

Kirjan omistaja oli tyytyväinen ja vuokralainen oli tyytyväinen. Win-win, molemmat voittivat.

(Myös meidät yhdistänyt kahvilanpitäjä sai 95-senttisensä.)

Koulumatkani on 10 km. Kuljen matkan polkupyörällä. Fillarimatkat käytän ajatteluun. 10 x 40 minuuttia viikossa, suosittelen sekä ajattelua että pyöräilyä!

Nyt on paljon ajateltavaa, molemmat aivosolut joutuvat töihin. Olenko keksinyt jotain ainutlaatuista? Miksi en ole koskaan kuullutkaan kirjojen vuokraamisesta? Jos idea on muka hyvä, niin kai sen joku on jossain jo toteuttanut?

Seuraavana päivänä koululla kerron kurssikirjojen vuokraamisesta ystävilleni Sannalle ja Antille. Molemmat innostuvat ja lähtevät heti mukaan suunnittelemaan kurssikirjavuokraamoa. Ihmettelemme kolmistaan, kuinka emme osaa googlata esiin ensimmäistäkään kurssikirjavuokraamoa. On vuosi 2006. Nyt kaksi vuotta myöhemmin tilanne on toinen, muutamissa paikoissa eri puolilla Maapalloa voi vuokrata kirjoja, myös kurssikirjoja. Yhteistä kaikille on, että kirjat ovat vuokraamon omia. Minä keksin, että

opiskelijat vuokraavat kirjoja toisiltaan ja toisilleen,
ilman välikäsiä.

Minun kurssikirjavuokraamoni ei omista yhtään kirjaa eikä ole kirjavuokrauksen osapuoli. Kirjojen vuokraus tapahtuu suoraan vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. He sopivat keskenään, missä ja millä hinnalla he vaihtavat kirjat ja vuokrarahat.

Käyttäjille ilmainen palvelu tietysti sopii, mutta liikeideana ilmaispalvelun tarjoaminen vaatii vielä pohtimista.