Vuokrasin kirjan

Idean jalostaminen liikeideaksi vaatii paljon työtä. Liikeidean jalostaminen toimivaksi yritykseksi vaatii paljon enemmän työtä.

Meillä Bookabookassa aikaa kului reilu vuosi. Tuloksena on, että tiedämme tarkkaan, mitä haluamme. Tiedämme myös, kuinka Bookabookan verkkosivujen pitää toimia. Nyt sekin on tiedossa, paljonko täydellisen kurssikirjavuokraamon koodaustyö maksaa. Hirvittävän paljon.

Päätimme tinkiä vaatimuksista. Kysyimme pilottikäyttäjiltä, kelpaako nykyinen toteutus. Vai olisiko parempi sulkea toviksi ja avata vasta myöhemmin valmiimman kanssa?

Bookabooka 1.0 on riittävän hyvä.

Pieniä muutoksia tehdään jatkuvasti, versiot 1.1 ja 1.2 julkaistiin huomaamatta. Tiimillämme on suunnitelma 2.0-, 3.0- ja 4.0-vaiheista ja lisää syntyy jatkuvasti. Osa suunnitelmista menee varmasti uusiksi sitä mukaa, kun käyttäjien palaute antaa aihetta.

Miksi emme tehneet suoraan “täydellistä”, kun kerran tiedämme kaavan? Koska kaikki on maksettu omilla rahoilla. Suunnitelmat teimme itse, mutta koodaustyö ostettiin rahalla. Nyt jokainen osakas sijoitti maailmanympärimatkan verran. Otamme kiitollisuudella vastaan kehitysideoita, mutta aivan kaikkea emme voi toteuttaa heti.

Sanna ja Antti jäävät pois Bookabookasta. Syy ei ole epäluottamus liikeideaa tai minua kohtaan — näin he ainakin sanovat minulle. Uskon heitä, kun kuulen perustelun. Uskoisin muutenkin. Kyse on siitä, että Bookabookasta voi tulla jotain suurta. Se tarkoittaa, että hommaa ei voi hoitaa harrastuspohjalta kovinkaan pitkään.

Pitää ryhtyä yrittäjäksi. Ottaa loparit duunista.

Se ei ole heidän juttunsa. Ei kummankaan. Tulee kesäloma. Koulu jatkuu syksyllä. Teemme kaikki kurssit ja ryhmätyöt yhdessä, mutta Bookabookan kanssa olen yksin. Ennen olisin ehkä lamaantunut toviksi, mutta en nyt. En tämän idean kanssa.

Olen oppinut omasta kokemukstani, kirjallisuudesta ja kaveripiiristä, että yksinyrittäminen tuottaa harvoin suurta menestystä. Onneksi poikkeuksiakin on. Minä en ole poikkeus.

Tarvitsen uuden tiimin.

Soitan ensin perustajalle ja päätoimittajalle Suomen ensimmäisessä verkkolehdessä ja sovin tapaamisen tammikuussa 2007. Keskustelen Jukka Viitasaaren kanssa tunnin. Jukka kuuntelee kiinnostuneena ja kommentoi ajatuksiani monissa kohdissa. Soitan viikon kuluttua ja kysyn, miltä ajatus mukaan lähtemisestä tuntuu. Jukka on mukana! Samalla hän kysyy, olenko ajatellut pyytää kustannuspäällikköä Suomen johtavasta ammattikirjallisuuden kustantamosta. Puhelinkeskustelu Vesa Kaartisen kanssa kestää tunnnin. Vesa lähtee mukaan oikopäätä.

Tänään, marraskuussa 2008, Jukka on Bookabooka Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Vesa on toimitusjohtaja.

Kimppamme ei syntynyt sattumalta. Tunnemme toisemme 1980-luvun lopulta, 1990-luvun alusta. Vuonna 1997 saimme itse kukin esikoisen. Koska meitä yhdisti työskentely eri rooleissa MikroPC-lehdessä, aloimme järjestää tapaamisia perheillemme MikroPC-nelosten nimissä. Aivan, jengiin kuului vielä yksi. Lehden nykyinen päätoimittaja Kimmo Seppälä ei ole Bookabookassa mukana, vielä.