Vuokrasin kirjan

Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Ensimmäinen kysymys.

Taisin olla optimisti, kun lupasin kysymyslomakkeen täyttämisen kestävän pari kolme minuuttia. Sori. Nyt purkaessani vastauksia tulen ensimmäistä kertaa laskeneeksi kysymykset, joita on 33 kappaletta. Muuten 5,4 sekuntia kysymystä kohden ei olisi paha, mutta kun joukossa on liuta avoimia kysymyksiä eli niitä, joihin pitää kirjoittaa vastaus itse eikä vain valita annetuista vaihtoehdoista.

Tai ehkä olinkin pessimisti, ja arvelin vastaajien enimmäkseen hyppäävän avoimet kysymykset yli. Niin ei käynyt, hienoa!

Vastaajia oli yhteensä 2143. Kiitos vielä kerran kaikille vastanneille.

Ensimmäiseen kysymyseen kertyi eniten vastauksia. Se on ymmärrettävää, koska tarjolla oli rasti ruutuun -tehtävä ja kysymysten runsaus ei vielä painanut. Laadin kyselylomakkeen siten, että yhteenkään kysymykseen ei ollut pakko vastata.

Kaikki vastaajat ~ Mistä hankit kurssikirjasi

2136 vastaajaa
Lainaan kirjastosta 86,3 % (1844)
Lainaan kavereilta ja tutuilta 24,9 % (531)
Ostan uutena 55,8 % (1192)
Ostan käytettynä 19,1 % (407)
Kopioin 33,2 % (710)
En käytä kurssikirjoja 12,3 % (263)

Kirjastoa käyttää melkein yhdeksän opiskelijaa kymmenestä, ei yllätystä tässä. Joka neljäs lainaa kirjoja kavereilta ja tutuilta, hyvä juttu. Itselleni on yllätys, että peräti kolmasosa opiskelijoista kopioi kirjoja. Se on mielenkiintoinen tieto, että 12 prosenttia ei käytä kurssikirjoja.

Kun miesten ja naisten vastauksia tarkastelee erikseen, paljastuu, että kirjoja ei käytä 22 % miehistä ja 10 % naisista. Kirjaston käytössä erot ovat myös suuria. Naisista 90 % lainaa kurssikirjoja kirjastosta, miehillä prosentti on 70. Naiset ovat uutterampia kirjojen kopioijia prosenttiosuuksin 35-27.

Kyselylomakkeessa tiedusteltiin myös Facebookin käyttöä. 29 % Facebookia päivittäin tai monta kertaa viikossa käyttävistä lainaa kirjoja kavereilta ja tutuilta. Heistä, jotka eivät käytä Facebookia, 21 % lainaa kirjoja kavereilta. Mistä tämä kertoo? En tiedä, ehkä ei mistään. Vai voiko olla niin, että feissaajat ovat sosiaalisempia ja siksi kirjojen lainailu frendeiltä sujuu luontevammin?

Muitakin eroja löytyy. Facebook-käyttäjistä (1040 vastaajaa) uusia kirjoja ostaa 53 %, ei-käyttäjistä (806 vastaajaa) uusia ostaa 60 %. Näyttää myös siltä, että Facebookin käyttäminen vähentää kirjojen käyttämistä, sillä 14 % ilmoittaa, että ei käytä kurssikirjoja. Niistä, jotka eivät käytä Facebookia, 10 % ei käytä kurssikirjoja.

Ihmeellisiä tuloksia. Enpä olisi arvannut.

Hyvä, että tuli kysyttyä. Vaikka tämä on jo toinen kyselykierros (edellinen Heliassa 2006), huomaan silti parannettavaa. Olisi kannattanut kysyä kirjojen lisäksi myös muusta opiskelumateriaalista, kuten opettajien ja oppilaitosten tarjoamasta tulostetusta/monistetusta aineistosta, sähköisessä muodossa olevasta aineistosta sekä luentomuistiinpanoista ja niiden kierrätyksestä.

Heliassa vuonna 2006 tehty tutkimuskysely kirjojen käytöstä oli menestys ja auttoi paljon kurssikirjavuokraamon suunnittelussa. Pari asiaa voisi kuitenkin tehdä toisin ja siksi kysely oli aiheellista uusia nyt syksyllä 2008.

Tekemällä oppii. Opin edellisellä kierroksella tekemään parempia kysymyksiä. Mutta se oli silloin myöhäistä, koska www-lomakkeella toteutettava kysely oli jo julkaistu.

Toinen petrattava asia olisi otoksen laajentaminen. Vastausten lukumäärä oli riittävä jo viimeksi, mutta vain yhdestä ammattikorkeakoulusta saadut vastaukset eivät välttämättä kuvaa koko Suomen opiskelijoiden näkemystä.

Tällä kerralla olen sangen tyytyväinen kysymyksiin, vastauksista puhumattakaan. Tein kopion kyselystä, jos kysymykset tai kyselylomake kiinnostavat. Tuonne ei kannata kuitenkaan vastata mitään, sillä vastaukset menevät silppuriin. Linkki toimii toukokuun 2009 loppuun.

Nyt kyselyyn vastasi 2143 henkilöä. Wow!

Hämmästyttävän moni, sillä jo tuhannen vastaajan kyselyillä pääsee TV-uutisiin. Käyttämäni Webropol-kyselytyökalu kertoo myös sen, että 1223 henkeä avasi kyselylomakkeen, mutta ei koskaan tallentanut vastauksia. En tiedä, miksi. Joko he luovuttivat jo ensimmäisellä sivulla tai sitten he vain unohtivat painaa Lähetä vastaukset -painiketta lopussa tai sitten tapahtui jotain muuta.

Yli 3300 opiskelijaa ympäri Suomen vastasi pyytäessäni apua. En unohda sitä ikinä. Kiitos teille kaikille, tuhansille. Tuhannet kiitokset! Kiitos juuri sinulle.

Jussi Riku

JK
Monet kyselyyn vastanneet tiedustelivat, voisiko kyselyn tuloksia saada. Kyllä voi. Puran vastauksia tässä blogissani maanantaista alkaen.

Bookabookan pääkonttori on HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun yrityshautomon tiloissa. Naapuri”talo” on Helsingin Messukeskus ja toinen naapuri vastaapäätä on Helsingin pääkirjasto. Vitsailin yhdelle vierailijaryhmälle, että toiminnan laajentuessa saamme Messukeskuksesta hyvän kirjavaraston. Täydestä meni.

Jouduin heti oikaisemaan, että kurssikirjavuokraamo Bookabooka ei omista yhtään kirjaa.

Kirjavarasto

Kaikki kirjat ovat opiskelijoiden omia, Bookabookalla ei ole omaa kirjavarastoa. Toisin on naapurilla, Helsingin kaupunginkirjastolla. Sivuutan työmatkallani pääkirjaston, kun kuljen fillarilla. Pääkirjaston yhdessä kulmassa on juliste ikkunassa. Julisteessa on kirjavuori ja sana Kirjavarasto. Olen tähän asti luullut, että kyse sarkasmista. Olen väärässsä. Paikan nettisivuilla lukee:

Kirjavaraston tehtävänä on säilyttää ja saattaa yleisön käyttöön kulttuurisesti merkittävää, usein loppuunmyytyä aineistoa.

Käyn tarkastamassa kirjavaraston, kun se on keskiviikkoiltapäivänä avoinna yleisölle. Useampikin seikka on toisin kuin kirjastossa yleensä.

Ensinnäkin, siellä on vanhoja teoksia. Ohessa pari kuvaa.

Valtiopäivien pöytäkirjoja

Toiseksi, siellä ei ole asiakkaita. Tai on yksi, minun lisäkseni.

Joululehtiä

Kolmanneksi, henkilökunta näyttää koostuvan miehistä. Yleensä kirjastoväki on jostain syystä naisvaltaista. Kirjavaraston jengi — tai ainakin tänään paikalla olevat — ovat kaikki miehiä. Niin kai se on, että sosiaalisesti taitavammat naiset ovat yläkerrassa palvelupuolella ja jöröt miehet saavat sitten pölyttyä ikkunattomassa varastossa. Ne kaksi kohtaamaani ovat kyllä sikäli väärässä paikassa, että he ovat oikein auttavaisia ja ystävällisiä.

Kirjavaraston poistomyyntihyllysta saa kaksi kirjaa eurolla. Opin myös sen, että Kirjavarasto ei ole Varastokirjasto. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Bookabookan hakutuloksissa näytetään molempien tarjonta.

Aluksi pidämme suut supussa kurssikirjavuokraamosta. Ettei vaan kukaan pölli hyvää ideaa. Kun kerromme kirjavuokrauksesta opiskelukavereille ja tutuille, on palaute kerrassaan kiittävää. Mukava kuulla tietysti, että muidenkin mielestä kirjojen vuokraamisessa on ajatusta.

Mutta yksinomaan positiivinen palaute voi olla vaarallista, jos lähtee perustamaan bisnestä sen varaan.

Parasta laajentaa otosta. Kurssikirjojen käyttäjiä piisaa ympärillä, oman koulun opiskelijat. Kysytäänpä heiltä. Opintotoimiston ystävällisellä avustuksella lähetämme viidelletuhannelle Helian opiskelijalle kutsun vastata kyselyyn www-lomakkeella. Saamme 1225 vastausta, joten vastausprosentti on lähes 25. Aika hyvä.

Kyselyssä ei mainita lainkaan kurssikirjavuokraamoa, Bookabookan nimi kyllä mainitaan. Kysymykset käsittelevät kirjojen käyttöä. Mistä opiskelijat hankkivat kirjansa, mitä opiskelijat tekevät kirjoille käytön jälkeen, paljonko kirjoihin käytetään rahaa. Toki vuokrausteemaakin tulee esille kysymyksissä Voisitko vuokrata kirjoja omaan käyttöösi ja Voisitko antaa omia kirjojasi vuokralle. Suurin osa vastaa myöntävästi molempiin kysymyksiin. Hienoa.

Vastausten lopussa on yllätys. Varsinaisten kysymysten jälkeen kysymyslomakkeen lopussa on mahdollisuus antaa palautetta mihin tahansa liittyen. Odotuksena oli, että avointa palautetta tulee muutamalta vastaajalta ja että palaute liittyy kyselyn toteuttamiseen. Mitä vielä. Avointa palautetta saadaan 144 opiskelijalta!

Tulee häkellyttävä määrä kehuja. Hieman monotonista on tosin, kun 58 opiskelijaa vuoron perään sanoo, että kirjavuokraus on hyvä idea. Tämä tuli pyytämättä ja yllättäen:

Erittäin hyvä idea. Todella. Opiskelen englannin kielellä ja kurssikirjat maksavat hunajaa, painosmäärät kun ovat pienempiä kuin suomenkielisillä kurssikirjoilla. Opiskelijalla ei ole varaa ostaa jokaiselle kurssille kirjoja, jopa yhden kirjan ostaminen on suunnattoman suuri sijoitus. Bookabooka => twelve points.. :)

Markkinoinnin kirja olisi maksanut kahdeksan kymppiä. Kävin mieluummin etsimässä sitä kouluni kirjastosta.

Kaikki viisi kappaletta olivat lainassa.

Sitten menin koulun kuppilaan. Edelläni oleva opiskelija jäi ilman kahviaan, koska alle euron ostosta ei voinut maksaa pankkikortilla. Myyjä ehdotti kahvileipää lisäksi, mutta silloin ei pankkitilin kate olisi riittänyt. Näin opiskelijalla juuri etsimäni kirjan. Sanoin, että vuokraa minulle tuo kirja kympillä! Kaupat syntyivät, vuokrasin kirjan ja pääsin tentistä läpi.