Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Yhdeksäs kysymys.
Paljonko voisit maksaa vuokraa kurssikirjasta?
2020 vastaustausta (aika mukavasti, kiitos kaikille), vastausten keskiarvo:
4,7 euroa kuukaudessa
Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Kahdeksas kysymys.
Olisitko kiinnostunut vuokraamaan kurssikirjoja omaan käyttöösi? menee suoraan ytimeen, ainakin kurssikirjavuokraamon kannalta katsottuna. Kyselyn tarkoituksena on selvittää, olisiko palvelulle kysyntää. Tämä on yksi tärkeimmistä kysymyksistä.
Olisitko kiinnostunut vuokraamaan kurssikirjoja omaan käyttöösi?
2133 Vastaajaa
Varmasti 22,8 % (487)
Todennäköisesti 32,5 % (694)
Ehkä 27,6 % (589)
Tuskinpa 11,2 % (238)
En 5,9 % (125)
Mukiinmenevä tulos. Tästä saisi otsikon tiedotteeseen: Vain viisi prosenttia opiskelijoista ei haluaisi vuokrata kirjoja. Mutta toki oikeamman kuvan asiasta saa kertomalla, että
55 % opiskelijoista on kiinnostunut vuokraamaan kurssikirjoja omaan käyttöönsä.
Sukupuoli ei juurikaan vaikuta vuokraushaluihin, haluttomuuteen kylläkin. Naisista 15 % vastaa en tai tuskinpa, miehista peräti 26 %. Selvyyden vuoksi en laske ehkä-vastauksia kumpaankaan puoleen kuuluviksi. Ehkä-vastaajien reilut 27 % muuttaisi tuloksia roimasti.
Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Seitsemäs kysymys.
Mistä muualta hankit kurssikirjoja? oli vuorossa Jos ostat kurssikirjoja, mistä hankit ne? -kysymyksen jälkeen. Osa vastaajista kritisoi sitä, että kysyin samaa asiaa kahteen kertaan. Ja osa vastasi, 60 % kaikista vastaajista.
Tässä kohden en saanut juurikaan haluamiani vastauksia. Olin jo aivan aluksi kysynyt monivalintakysymyksellä kirjojen hankintapaikkoja, ja nyt minulle tarjottiin niitä samoja uudestaan. Kirjoja siis hankitaan kirjastoista, kavereilta ja kaupoista.
Odotin löytäväni aivan uusia tapoja hankkia kurssikirjoja.
En saanut, mitä tilasin. Toisaalta, se ei ole mikään yllätys. Kirja. Mistä hankit? No, mistä luulisit! Eli jos olisi jokin aivan erityinen paikka, mistä kirjoja hankitaan, niin varmaankin tietäisimme sen. Ja kun ei ole, niin ei ole ja vastaukset olivat mitä olivat. Kannatti silti kysyä tätäkin, nyt asia tiedetään tutkitusti.
;+)
Ikävin vastaus oli “En pääasiallisesti hanki, koska ei ole varaa. Olen lähes täysin tunneilla kuuntelun varassa.” Lyhyin vastaus kirjojen hankintapaikkaa koskevaan kysymykseen oli “Kopiointiliikkeestä”.
Myös näin vastattiin: “Koetan saada käytettynä, mutta se on työlästä, koska ei ole ilmoituksia. Ehkä harvat haluavat myydä.” Yksi vastaaja kertoi, että “Ostaisin käytettynä, jos olisi toimiva konsepti”. Laina-aika sai kritiikkiä osakseen tässä vastauksessa: “Kirjastosta, mutten koululta, koska siellä laina-aika on vain kaksi viikkoa eikä se mihinkään riitä.” Kirjastot saivat vastauksissa myös kosolti kiitosta, kuten:
Kirjastot rokkaa!
Divarit ja keskustelupalstojen myyntiosastot saivat muutamia mainintoja kurssikirjojen hankintapaikkoina, samoin Huuto.net ja eBay. Työläältä vaikuttava ratkaisu: “Lainaan eri kirjastoista, skannaan ja tulostan kotona. Säilytän kopiot.” Yksittäisen opiskelijan kannalta paras tilanne on: “Työnantaja kustantaa”. Erikoisin vastaus oli: “Paliskuntain yhdistyksestä”.
Opiskelijan budjetilla pääasiassa lainaan kirjastosta / menen tenttiin ilman lukematta / siirrän tenttiaikaa, koska kirjoja ei ole saatavilla.
Tällaisia vastauksia tuli useampia: “Suomalaiset kirjakaupat eivät myy englannin kielisiä oppikirjoja juuri ollenkaan, joten mentävä nettisaittien puolelle ja tilattava kirjat ulkomailta.” Tälle vastaajalle kirjojen vuokraus voisi olla ratkaisu: “Lainaan kirjastosta tai en käytä ollenkaan. Edellisessä koulussa käytin ja nyt on osa myyty pois ja osa pyörii tarpeettomina nurkissa.”
Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Kuudes kysymys.
Jos ostat kurssikirjoja, mistä hankit ne on sanasta sanaan se, mitä tutkimuskyselyssä tiedusteltiin. Tämä oli avoin kysymys, johon 1770 opiskelijaa kirjoitti vastauksensa itse.
Yleisimmät ostopaikat ovat Akateeminen ja Suomalainen Kirjakauppa. Näiden samojen nettikirjakaupat mainittiin kumpikin vain kerran. Muuten netti vaikuttaa hyvin suositulta, ainakin seuraavat saivat lukuisia mainintoja.
Jostakin syystä kirjoja verkossa tarjoavien nimien alkukirjaimet ovat aakkosten alkupäästä. Sikäli Bookabooka sopii hyvin joukkoon.
Kymmenet vastaajat korostivat hinnan merkitystä vastaamalla vaikkapa “halvin mitä netistä löytyy” tai “Internetin kirjakaupoista. Siellä ne ovat edullisimmat“. (Itselleni yllättävän) monet kertovat ostavansa kirjansa Sokoksesta, Stockmanilta ja Prismasta.
Vain muutama kertoi ostavansa kirjat koulun tai oppilaskunnan kimppatilauksina. Lyhyin vastaus kysymykseen kirjojen ostopaikasta oli tällä kerralla: Seinäjoki.
Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Viides kysymys.
Luulin, että kun kysytään raha-asioista, vastausten määrä putoaa. Niin ei käynyt. 2015 vastasi kysymykseen vuoden kurssikirjabudjetista. Nollabudjetilla menee 17 % miehistä ja 15 % naisista, yhteensä 303 vastaajaa.
Jäljelle jääneet 1712 vastaajaa käyttävät yhteensä 195 tuhatta euroa kirjoihin vuodessa, se tekee 114 euroa henkeä kohden. Summa on pienempi kuin aikaisemmassa tutkimuksessa. (Taisin kertoa sen vanhan eli väärän summan yhdessä lehtihaastattelusssa. Sori.)
114 € kirjarahat jaettuna vuosittaisella 3,4 kirjalla on 33,5 euroa kirjaa kohden. Kirjakauppiaita täällä? Maksaako kurssikirja keskimäärin reilut kolmekymmentä euroa?
Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Neljäs kysymys.
Ilahduttavasti jokainen kyselyyn vastannut kertoi vuodessa ostamiensa kurssikirjojen määrän. Se on keskimäärin 2,7 kirjaa. Mutta jos laskuista jätetään pois ne viisisataa opiskelijaa, jotka eivät osta lainkaan kirjoja, niin kirjoja ostavien vuosittaisen hankinnan kirjamäärä nousee 3,4 kirjaan.
38 % opiskelijoista ostaa enintään yhden kirjan vuodessa.
Vain joka viideskymmenes (2 %) opiskelija ostaa yli kymmenen kurssikirjaa vuodessa ja yli viiden kirjan ostajia on 4,2 % kyselyyn vastaajista. Työssä käynnillä lukukausien aikana tai opintolainan nostamisella ei ole merkittävää vaikutusta kurssikirjojen ostomääriin, ei myöskään sukupuolella.
Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Kolmas kysymys.
Tähän oli jo hitusen vaikeampi vastata kuin edellisiin kysymyksiin. Tarjolla ei ollut rastitettavia ruutuja ja lisäksi piti ajatella tai muistella hieman. Melkein kaikki vastasivat, sain 2111 vastausta.
Opiskelijat omistavat keskimäärin 5,3 kurssikirjaa.
Vastausten mediaani on neljä kirjaa. 35 vastaajaa 2111:sta omistaa yli kaksikymmentä kirjaa. Suurin ilmoitettu määrä on kuusikymmentä.
11 % opiskelijoista ei omista yhtään kurssikirjaa.
Tästä otoksesta se tarkoittaa 234 opiskelijaa. 201 vastaajaa eli 9,5 % omistaa vain yhden kirjan. Kahdella kirjalla pärjää 266 opiskelijaa, se on 12,6 % vastaajista.
33 % opiskelijoista omistaa enintään kaksi kurssikirjaa.
Ne vastaajat, jotka ensimmäisessä kysymyksessä ilmoittivat, että eivät käytä kurssikirjoja, omistavat keskimäärin 3,9 kurssikirjaa. Mielenkiintoista. Toivottavasti he keksivät tarjota käyttämättömät kirjansa vuokralle tai myytäväksi Bookabookassa.
Miehet omistavat keskimäärin 6,3 ja naiset 5,0 kurssikirjaa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajat omistavat 7,6 kurssikirjaa. Alemman korkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittajien kirjastossa on 5,2 kurssikirjaa.
Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Toinen kysymys.
Kurssikirjojen kohtalo tentin jälkeen on tärkeä asia kurssikirjavuokraamolle, joka ei omista yhtään kirjaa. (Bookabookassa opiskelijat vuokraavat kirjoja toisilleen ja toisiltaan.) Siksi kirjojen käyttöä oli syytä kysyä heti tutkimuskyselyn alussa.
Mitä teet kurssikirjoillesi tentin jälkeen
1854 vastaajaa
Säilytän ja pidän itselläni 81,7 % (1514)
Myyn eteenpäin 32 % (594)
Annan pois ilmaiseksi 6,2 % (115)
Lainaan kavereille ja tutuille 45,4 % (842)
Vuoden 2006 kyselyssä kysyttiin, mitä teet kurssikirjoille, nyt sen sijaan kysytään mitä teet kurssikirjoillesi. Silloin oli myös mahdollista vastata kohtaan Muuta, mitä ja kirjoittaa itse kirjojen kohtalosta. No, reilusta tuhannesta vastaajasta parikymmentä kertoi erilaisia vaihtoehtoja. Yhtäkään niistä ei kannattanut ottaa uuteen lomakkeeseen muille vastaajille tarjottavaksi.
Kun luin vuoden 2006 kyselyn avointa vastausta numero 17, nauroin aivan kippurassa. Tämä vastaaja kertoi, että tentin jälkeen hän palauttaa kirjat kirjastoon! Toden totta, kysymys oli laadittu siten, että tämä aivan ilmeinen vastausvaihtoehto puuttui valmiiden vastausten joukosta.
Tällä kerralla päätin välttää moisen.
Kirjoitin nyt kysymyksen siihen muotoon, että kysymys oli omista kirjoista, ei kirjoista. Huomannet eron, vai mitä? Pieleen meni, asia ei tullut selväksi. Nyt vuonna 2008 muutama kymmentä vastaajaa kirjoitti kyselyn lopussa palautteenaan, että Palautan kirjastoon -vaihtoehto puuttui vastausvaihtoehtojen joukosta. Mitä on tapahtunut kahdessa vuodessa? Silloin yksi tuhannesta tarttui asiaan — aiheellisesti — ja nyt kymmeniä kahdestatuhanesta, aiheetta. Onneksi ei mistään isommasta ole kysymys, eihän?
Vuokraa kirjasi -kysely 10-11/2008, 2143 vastaajaa. Kyselyvastausten analysointi. Ensimmäinen kysymys.
Taisin olla optimisti, kun lupasin kysymyslomakkeen täyttämisen kestävän pari kolme minuuttia. Sori. Nyt purkaessani vastauksia tulen ensimmäistä kertaa laskeneeksi kysymykset, joita on 33 kappaletta. Muuten 5,4 sekuntia kysymystä kohden ei olisi paha, mutta kun joukossa on liuta avoimia kysymyksiä eli niitä, joihin pitää kirjoittaa vastaus itse eikä vain valita annetuista vaihtoehdoista.
Tai ehkä olinkin pessimisti, ja arvelin vastaajien enimmäkseen hyppäävän avoimet kysymykset yli. Niin ei käynyt, hienoa!
Vastaajia oli yhteensä 2143. Kiitos vielä kerran kaikille vastanneille.
Ensimmäiseen kysymyseen kertyi eniten vastauksia. Se on ymmärrettävää, koska tarjolla oli rasti ruutuun -tehtävä ja kysymysten runsaus ei vielä painanut. Laadin kyselylomakkeen siten, että yhteenkään kysymykseen ei ollut pakko vastata.
Kaikki vastaajat ~ Mistä hankit kurssikirjasi
2136 vastaajaa
Lainaan kirjastosta 86,3 % (1844)
Lainaan kavereilta ja tutuilta 24,9 % (531)
Ostan uutena 55,8 % (1192)
Ostan käytettynä 19,1 % (407)
Kopioin 33,2 % (710)
En käytä kurssikirjoja 12,3 % (263)
Kirjastoa käyttää melkein yhdeksän opiskelijaa kymmenestä, ei yllätystä tässä. Joka neljäs lainaa kirjoja kavereilta ja tutuilta, hyvä juttu. Itselleni on yllätys, että peräti kolmasosa opiskelijoista kopioi kirjoja. Se on mielenkiintoinen tieto, että 12 prosenttia ei käytä kurssikirjoja.
Kun miesten ja naisten vastauksia tarkastelee erikseen, paljastuu, että kirjoja ei käytä 22 % miehistä ja 10 % naisista. Kirjaston käytössä erot ovat myös suuria. Naisista 90 % lainaa kurssikirjoja kirjastosta, miehillä prosentti on 70. Naiset ovat uutterampia kirjojen kopioijia prosenttiosuuksin 35-27.
Kyselylomakkeessa tiedusteltiin myös Facebookin käyttöä. 29 % Facebookia päivittäin tai monta kertaa viikossa käyttävistä lainaa kirjoja kavereilta ja tutuilta. Heistä, jotka eivät käytä Facebookia, 21 % lainaa kirjoja kavereilta. Mistä tämä kertoo? En tiedä, ehkä ei mistään. Vai voiko olla niin, että feissaajat ovat sosiaalisempia ja siksi kirjojen lainailu frendeiltä sujuu luontevammin?
Muitakin eroja löytyy. Facebook-käyttäjistä (1040 vastaajaa) uusia kirjoja ostaa 53 %, ei-käyttäjistä (806 vastaajaa) uusia ostaa 60 %. Näyttää myös siltä, että Facebookin käyttäminen vähentää kirjojen käyttämistä, sillä 14 % ilmoittaa, että ei käytä kurssikirjoja. Niistä, jotka eivät käytä Facebookia, 10 % ei käytä kurssikirjoja.
Ihmeellisiä tuloksia. Enpä olisi arvannut.
Hyvä, että tuli kysyttyä. Vaikka tämä on jo toinen kyselykierros (edellinen Heliassa 2006), huomaan silti parannettavaa. Olisi kannattanut kysyä kirjojen lisäksi myös muusta opiskelumateriaalista, kuten opettajien ja oppilaitosten tarjoamasta tulostetusta/monistetusta aineistosta, sähköisessä muodossa olevasta aineistosta sekä luentomuistiinpanoista ja niiden kierrätyksestä.
Heliassa vuonna 2006 tehty tutkimuskysely kirjojen käytöstä oli menestys ja auttoi paljon kurssikirjavuokraamon suunnittelussa. Pari asiaa voisi kuitenkin tehdä toisin ja siksi kysely oli aiheellista uusia nyt syksyllä 2008.
Tekemällä oppii. Opin edellisellä kierroksella tekemään parempia kysymyksiä. Mutta se oli silloin myöhäistä, koska www-lomakkeella toteutettava kysely oli jo julkaistu.
Toinen petrattava asia olisi otoksen laajentaminen. Vastausten lukumäärä oli riittävä jo viimeksi, mutta vain yhdestä ammattikorkeakoulusta saadut vastaukset eivät välttämättä kuvaa koko Suomen opiskelijoiden näkemystä.
Tällä kerralla olen sangen tyytyväinen kysymyksiin, vastauksista puhumattakaan. Tein kopion kyselystä, jos kysymykset tai kyselylomake kiinnostavat. Tuonne ei kannata kuitenkaan vastata mitään, sillä vastaukset menevät silppuriin. Linkki toimii toukokuun 2009 loppuun.
Nyt kyselyyn vastasi 2143 henkilöä. Wow!
Hämmästyttävän moni, sillä jo tuhannen vastaajan kyselyillä pääsee TV-uutisiin. Käyttämäni Webropol-kyselytyökalu kertoo myös sen, että 1223 henkeä avasi kyselylomakkeen, mutta ei koskaan tallentanut vastauksia. En tiedä, miksi. Joko he luovuttivat jo ensimmäisellä sivulla tai sitten he vain unohtivat painaa Lähetä vastaukset -painiketta lopussa tai sitten tapahtui jotain muuta.
Yli 3300 opiskelijaa ympäri Suomen vastasi pyytäessäni apua. En unohda sitä ikinä. Kiitos teille kaikille, tuhansille. Tuhannet kiitokset! Kiitos juuri sinulle.
Jussi Riku
JK
Monet kyselyyn vastanneet tiedustelivat, voisiko kyselyn tuloksia saada. Kyllä voi. Puran vastauksia tässä blogissani maanantaista alkaen.