Vuokrasin kirjan

Eduskunnan puhemiehelle

Ministerin vastaus
KK 791/2009 vp — Arja Karhuvaara /kok
KIRJALLINEN KYSYMYS 791/2009 vp
Oppikirjojen vuokraustoiminta yksityishenkilöiden välillä

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Karhuvaaran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 791/2009 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että kaikkia osapuolia hyödyttävä oppikirjojen kierrätystoiminta voidaan mahdollistaa myös lain puitteissa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta tai teoksen saattamisesta yleisön saataviin, mukaan lukien teoksen kappaleiden vuokraamisesta yleisölle. Vuokrausoikeudesta säädetään myös Euroopan yhteisöjen direktiivissä 92/100/ETY joka on kodifioitu direktiivillä 2006/115/EY. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä oikeudesta sallia tai kieltää tekijänoikeudella suojattujen teosten alkuperäiskappaleiden ja kopioiden vuokraus. Vuokrauksella tarkoitetaan direktiivissä saataville saattamista rajoitetuksi ajaksi suoraa tai välillistä taloudellista tai kaupallista etua vastaan. Vuokraus- ja lainausdirektiivin säännökset eivät mahdollista sitä, että kirjallisten teosten yleisölle vuokraaminen voitaisiin säätää tekijänoikeudesta vapaaksi.

Tekijänoikeuslain 2 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaan tekijän lupaa edellytetään teoksen saattamiseksi yleisön saataviin, mikä kattaa myös teoksen kappaleen tarjoamisen vuokrattavaksi. Tekijän lupa tarvitaan jo ennen esineen hallinnan siirtymistä vuokraajalle eli (itse asiassa) jo siinä vaiheessa, kun esine eli teoskappale tarjotaan vuokrattavaksi.

Tekijänoikeus ei ulotu kahden yksityishenkilön väliseen teoskappaleen vuokraamiseen. Vuokraamiseen johtavan kontaktin pitää kuitenkin syntyä muulla tavalla kuin siten, että ulkopuolinen tarjoaa tällaisen palvelun tai vuokralle antaja itse julkisesti tarjoaa teoskappaleen yleisölle vuokrattavaksi. Nykyinen laki sallii kahden yksityishenkilön välisen teoskappaleen vuokraamisen. Laki sallii myös Euroopan talousalueella tekijän luvalla levitykseen saatettujen teoskappaleiden edelleen myymisen.

Sen sijaan yleisölle suunnatun vuokrauspalvelun tarjoajan tulee hankkia tarvittavat luvat joko suoraan oikeudenhaltijoilta tai taholta, joka yksittäisten oikeudenhaltijoiden puolesta myöntää lupia teoskappaleiden vuokraamiseen.

Kirjallisessa kysymyksessä on tuotu hyvin esille vuokrauspalvelun hyödyt. Opiskelijoille, joilla ei ole varaa ostaa uusia kirjoja, kirjojen vuokraus on hyvä vaihtoehto. Vuokrauspalvelu on myös sopusoinnussa ympäristönsuojelun kanssa, sillä se voi vähentää materiaalin tuotantoa ja tehostaa kirjojen hyötykäyttöä.

Hallitus katsoo, että teoskappaleiden vuokraustoiminnan edistäminen on kannatettavaa. Vuokraamisessa toteutuva kirjojen uusiokäyttö hyödyttää sekä oikeudenhaltijoita että asiakkaita. Vuokraustoiminnan tulee kuitenkin perustua vuokrauspalvelun harjoittajan ja oikeudenhaltijoiden keskinäiseen sopimukseen, jossa sovitaan myös tekijöille tulevasta korvauksesta. Tekstiviesteistä tuloja saavien teleoperaattoreiden lisäksi myös tekijöillä tulee näin olla mahdollisuus saada tuloja teostensa hyödyntämisestä.

Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2009

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

lähde: www.eduskunta.fi

Eduskunnan puhemiehelle

KIRJALLINEN KYSYMYS 791/2009 vp
Oppikirjojen vuokraustoiminta yksityishenkilöiden välillä

Omistamansa teoksen vuokraaminen toiselle yksityishenkilölle korvausta vastaan on sallittua, kun vuokraus on kahden yksityishenkilön välinen toimi. Toimen ei kuitenkaan katsota olevan kahden yksityishenkilön välinen, jos he ovat löytäneet toisensa palvelun kautta, joka välittää vuokraajien yhteystietoja, mutta ei kuitenkaan itse kirjoja.

Esimerkkinä tästä on viime aikoina paljon mediahuomiota saanut tapaus Bookabooka, jossa kaksi opiskelijaa on perustanut palvelun, joka välittää juuri edellä mainittuja yhteystietoja. Vuokralle tarjottavasta kirjasta kiinnostunut henkilö pyytää vuokralleantajan tiedot palvelusta tekstiviestillä, ja loppu on hänen ja vuokraajan välillä tapahtuvaa toimintaa. Palvelu on uusi ja innovatiivinen. Se edistää kirjojen kierrätystä ja helpottaa opiskelijoiden toimeentuloa, kun kirjat voi saada lainaan pientä korvausta vastaan uusien ostamisen sijaan. Palvelu ei myöskään kerää toiminnalla juurikaan voittoa itselleen, vaan välittää yhteystiedot 0,95 euron nimellistä korvausta vastaan, josta suurin osa menee suoraan teleoperaattoreille. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus on kieltänyt Bookabookaa jatkamasta toimintaansa sillä perusteella, että se rikkoo tekijänoikeussäädöksiä.

Oppikirjat ovat Suomessa todella kalliita, ja opiskelijoiden on usein pakko maksaa niistä suuriakin summia. Tämä on yksi syy siihen, että työnteko opiskelun ohella on usein välttämätöntä ja opiskeluajat pitenevät. Kirjojen kierrättämisestä hyötyisi moni taho, mutta usein sen toteuttaminen on vaikeaa, jos halukkaita ostajia tai vuokraajia ei löydy. Bookabooka on juuri tällainen foorumi, joka yhdistää kirjaa tarjoavan ja tarvitsevan, ja siksi sen ja muiden vastaavien opiskelijaa auttavien palveluiden toimintaa tulisi kannustaa ja edesauttaa oikeustoimilla uhkailun sijaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että kaikkia osapuolia hyödyttävä oppikirjojen kierrätystoiminta voidaan mahdollistaa myös lain puitteissa?

Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2009

Arja Karhuvaara /kok

Eilen vedettiin töpseli kirjavuokraamon seinästä. Bookabookan toiminta jatkuu muuten normaalisti, mutta kirjoja ei toistaiseksi vuokrata. Harmi.

Kirjojen osto- ja myynti-ilmoitusten sekä etsintäkuulutusten julkaiseminen jatkuu normaalisti.

Bookabookassa kirjojaan vuokralle tarjoavilla oli kaksi viikkoa aikaa vaihtaa vuokrakirjansa myytäviksi. Iso osa kirjojen omistajista tekikin niin, sillä lopulta vain 136 kirjaa oli eilen aamulla edelleen “vain” vuokralle tarjottavina. Vaan eivätpä ole enää, sillä nyt niiden tiedot on poistettu. Tuplaharmi, mutta tällaista tämä joskus on.

Toivottavasti voin mahdollisimman pian kertoa, että olemme löytäneet yhdessä tekijänoikeusjärjestöjen kanssa tavan tuoda kirjojen vuokraus takaisin käyttöön. Bookabookan väki tapaa positiivisin odotuksin Kustannusyhdistyksen johtajan ja Kopioston varatoimitusjohtajan 29. lokakuuta.

Ensimmäinen kirjavuokraus oli menestys.

Kirjan omistaja oli tyytyväinen ja vuokralainen oli tyytyväinen. Win-win, molemmat voittivat.

(Myös meidät yhdistänyt kahvilanpitäjä sai 95-senttisensä.)

Koulumatkani on 10 km. Kuljen matkan polkupyörällä. Fillarimatkat käytän ajatteluun. 10 x 40 minuuttia viikossa, suosittelen sekä ajattelua että pyöräilyä!

Nyt on paljon ajateltavaa, molemmat aivosolut joutuvat töihin. Olenko keksinyt jotain ainutlaatuista? Miksi en ole koskaan kuullutkaan kirjojen vuokraamisesta? Jos idea on muka hyvä, niin kai sen joku on jossain jo toteuttanut?

Seuraavana päivänä koululla kerron kurssikirjojen vuokraamisesta ystävilleni Sannalle ja Antille. Molemmat innostuvat ja lähtevät heti mukaan suunnittelemaan kurssikirjavuokraamoa. Ihmettelemme kolmistaan, kuinka emme osaa googlata esiin ensimmäistäkään kurssikirjavuokraamoa. On vuosi 2006. Nyt kaksi vuotta myöhemmin tilanne on toinen, muutamissa paikoissa eri puolilla Maapalloa voi vuokrata kirjoja, myös kurssikirjoja. Yhteistä kaikille on, että kirjat ovat vuokraamon omia. Minä keksin, että

opiskelijat vuokraavat kirjoja toisiltaan ja toisilleen,
ilman välikäsiä.

Minun kurssikirjavuokraamoni ei omista yhtään kirjaa eikä ole kirjavuokrauksen osapuoli. Kirjojen vuokraus tapahtuu suoraan vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. He sopivat keskenään, missä ja millä hinnalla he vaihtavat kirjat ja vuokrarahat.

Käyttäjille ilmainen palvelu tietysti sopii, mutta liikeideana ilmaispalvelun tarjoaminen vaatii vielä pohtimista.